Ellalla tuli 4.9.2017 vuosi kotona täyteen ❤

Ellan tarina on se, että edellinen omistaja oli vienyt sen rokotuskortteineen rescuejärjestö Baas Galgon Madridin koiratarhalle. Rokotuskortissa se nimi oli "arvoton", joka kertoo ed.omistajan huonosta huumorista tai ainakin sen mikä status niin monella galgolla Espanjassa on. Tarhalla se sai nimen "Mena" ja sen tiedetään syntyneen 17.9.2012. Ella täyttää siis pian 5-vuotta. Ella on lienee ollut metsästys-tai/ja kilpailukäytössä kuten niin moni muukin galgo kotimaassaan, koska ainakin se on selkeästi elänyt eristyksissä ja koiralaumassa, sen häntä on joskus katkennut, kannukset poistettu ja rabiesrokotettu, jotka kaikki viittaa noihin käyttötarkoituksiin. Lisäksi se lienee asunut Toledossa, jonne ed. om. osoite sijoittuu. Toledo on perinteisesti aluetta, jossa galgoilla metsästetään. Ennen meille saapumistaan Ella oli Espanjassa kotihoidossa n. 11kk, jonka jälkeen Suomessa vajaa 2 viikkoa Saara Mäyrävuoriella kunnes tuli meille. Espanjassa koiran sopeuttamisessa kotielämään tehtiin iso työ, kiitos Mon Capi ja El Suenocontigo. Se oli ollut tarhalla äärimmäisen arka, mutta meille saapuessaan mielestäni lähes normaali koira. Meillä Menasta tuli Ella ja Suomeen Ellan toi yhdistys nimeltä Galgos del Fenix. 

Ella Baas Galgon tarhalla 2016 

Meidän perheessä asuu tunteet ja järki, joista se järki en ole minä, mutta mulla on kovempi tahto, joten niin Ellasta tuli meidän perheenjäsen. Tosin sanoi isäntäkin Ellan oltua meillä pari päivää, et ei tuota taida pystyä antaa enää pois. Ella myi itsensä meille kun se oli aivan kuin olisi aina ollutkin täällä. Kukaan koiristamme ei ollut Ellasta moksiskaan eikä Ella niistä. Se oli rakastettava, halittava, sympaattinen ja äärimmäisen kiltti. Se oli leikkisä, herkästi ujo, lähes täysin sisäsiisti ja kulki hihnassakin kauniisti.

Ella ekana iltana kotona 4.9.2016

Alkuun se pelkäsi kulkea ovista ja kun se söi, ei saanut edes hengittää ettei se pelästynyt. Aulasta, eteisen ja tuulikaapin kautta ulos kulkeminen onnistui parhaiten mikäli ulko-ovi oli auki, koska reitti oli silloin selvä. Suljettu tila tai umpikuja oli Ellasta pelottavia ja välillä tultiinkin sisällä pihan kautta kun siitä pääse suoraan sisällä vain yhdestä ovesta. Tosin silloinkin ihmisen ei kannattanut seisoa oven vieressä, koska se oli pelottavaa ja reitti ei ollut silloin selvä. Pian se kotona kulki ovista reippaasti pelkäämättä, mutta vain tutuista ovista. Ruoveden mökillä ulko-ovi ja eteistila olivat taas alkuun tosi pelottavat. Se tuli ovelle kurkkimaan sisällä ja otti eteiseenkin pari askelta, mutta livahti äkkiä pois jos yritin sulkea ovea sen takana. Harjoiteltiin ja syötiin paljon herkkuja niin puolessa päivässä se jo uskalsi itsenäisesti tulla sisälle muiden kanssa. 

Ella on ollut kotona n.1kk kun tämä kuva otettiin 6.10.2016

Köllöttelyä sohvalla 7.9.2016

Ellaa pitää osata lukea tai muuten se vetää liinat kiinni ja saa paniikkikohtauksen kuten kun mentiin rokotuksille. Tilanne oli sille jännä ja lekuriin kulkeminen onnistui hyvin seinän viertä pitkin muut ihmiset kiertäen eli oli turha yrittää mennä suorinta reittiä ovesta sisään ihmisten vierestä. Onneksi ihmiset näkivät, että otusta pelotti ja kun pyysin muita väistämään niin ihmiset totteli kiltisti. Koiralauma onkin Ellalle ehdottoman tärkeä ja omat ihmiset. Se kiintyi mielestäni meihin ja laumaan tosi nopeasti, tukeutuu monessa asiassa ja luottaa. Se oli samana iltana kun tuli meille jo muiden vieressä sohvalla ja leikki Armin kanssa ehkä toisena päivänä kun oli tullut. Ellan mielestä parasta elämässä ruoan lisäksi onkin lelut, leikkiminen ja juokseminen ja aina tietenkin ihan täysiiiii!

Ella on huippu tyyppi. Ei oltais parempaa kalkoa voitu saada. Se on niin meidän näköinen tyyppi, ihana rakas Ella ❤

Ella on itsevarma, reipas galgo :)